Yhteisöllinen asuminen ei ole vaihtoehto, vaan välttämättömyys

Suomessa eletään muutoksen keskellä, jota emme voi enää ohittaa: yksinasuvien määrä kasvaa nopeasti. Jo yli 1,2 miljoonaa suomalaista asuu yksin, ja Helsingissä jopa 49 prosenttia asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Tämä ei ole marginaalinen ilmiö, vaan todellisuus, joka vaikuttaa asumiseen, kaupunkisuunnitteluun ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Silti julkisessa keskustelussa asuminen nähdään yhä pääosin perheiden ja parisuhteiden näkökulmasta. On aika laajentaa näkökulmaa.

Keitä yksinasuvat ovat – ja miksi se on tärkeää?

Yksinasuvat eivät ole homogeeninen ryhmä. Heitä löytyy kaikista ikäluokista, eri elämäntilanteista ja arvo- ja asenneilmastoista:

• Nuoria opiskelijoita, jotka etsivät paikkaansa maailmassa

• Keski-ikäisiä eron kokeneita, jotka rakentavat arkeaan uudelleen

• Vanhuksia, joiden sosiaaliset verkostot ovat kaventuneet

  
  

He asuvat niin kaupungeissa kuin maaseudulla, ja heillä on monenlaisia odotuksia elämänlaadusta, yhteisöllisyydestä ja yksityisyydestä. Tämä tekee selväksi sen, että yksinasuvia ei voida niputtaa yhdeksi joukoksi, jonka tarpeet ratkaistaan yhdellä ratkaisulla.

Miksi yhteisöllinen asuminen on nostettava keskusteluun?

Perinteisesti suomalaisessa kulttuurissa asuminen on ollut perhekeskeistä ja yksityisyyttä korostavaa, mutta nykyinen todellisuus haastaa tätä mallia. Yhteisöllinen asuminen tarjoaa mahdollisuuden vähentää yksinäisyyttä ja lisätä hyvinvointia – mutta vain, jos se tehdään oikein.

On huomioitava:

✔ Arvomaailma ja elämäntilanne – aivan kuten yhteisösovellus Frendie toimii yhdistäjänä samankaltaisten ihmisten välillä, myös yhteisöllisen asumisen on tarjottava vaihtoehtoja erilaisille ryhmille.

✔ Mahdollisuus valita – kaikki eivät halua tiivistä yhteisöllisyyttä, mutta moni kaipaa matalan kynnyksen sosiaalisia kontakteja.

Yhteisöllisyys asumisessa ei tarkoita yksityisyyden menettämistä, vaan mahdollisuutta löytää seuraa ja tukea arjen keskellä.

Taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma

Yksinasuminen vaikuttaa suoraan toimeentuloon:

• Yksinasuvien tulotaso on muuta väestöä matalampi

• He ovat yliedustettuina toimeentulotuen saajissa

• Heidän haavoittuvuutensa korostuu esimerkiksi sairastumisen tai työttömyyden kohdatessa

  
  

Asuntokunnista lähes puolet (46 %) on yksinasuvia, ja puolet heistä asuu vuokralla, kun koko väestöstä vuokralla asuu vain noin neljäsosa. Tämä kertoo siitä, että nykyinen asuntopolitiikka ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet eivät huomioi yksinasuvia riittävästi.

Jos haluamme vähentää yksinäisyyttä ja parantaa hyvinvointia, tarvitsemme ratkaisuja, joissa asuminen ja sosiaalisuus kohtaavat – ja tämä edellyttää muutosta asuntopolitiikassa, rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa.

Frendie ja tiedon merkitys

Frendie, Suomessa kehitetty aikuisten kaverisovellus, tarjoaa arvokast

a tietoa siitä, miten ihmiset etsivät yhteisöllisyyttä ja merkityksellisiä ihmissuhteita arjessaan. Frendiessä yhdistäviä tekijöitä ovat kiinnostuksen kohteet, arvot ja elämäntilanteet – samat periaatteet tulisi huomioida myös yhteisöllisen asumisen suunnittelussa.

Yksinasuvien määrän kasvaessa on selvää, että ratkaisut eivät voi olla yhden mallin mukaisia. Tarvitaan monipuolisia asumisratkaisuja: joustavia yhteisöasumisen muotoja, sosiaalista infrastruktuuria ja palveluja, jotka tukevat elämää ilman, että yksityisyys katoaa.

Lue Frendien vastuullisuudesta

Kutsu julkiseen keskusteluun

Jos haluamme aitoa muutosta:

• Asuntopolitiikan on tunnistettava yksinasuvat merkittävänä ryhmänä

• Rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun on tarjottava vaihtoehtoja yhteisöllisyyden lisäämiseksi

• Keskustelun on siirryttävä perhenormista kohti monimuotoisia elämäntapoja

  
  

Jotta yksinäisyys ei kasvaisi kriittiseksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, on aika puhua enemmän yhteisöllisestä asumisesta – ja tehdä siitä vaihtoehto, ei poikkeus.

Jatkamme tätä keskustelua livenä Oulussa Asuntomessuilla 6.8. – tule tapaamaan meidät Frendien kohtaamispisteelle!

Ota yhteyttä - tehdään yhteistyötä