HR 2026: Työntekijä ei kaipaa vain etuja – vaan hyvinvointia, joka tuntuu arjessa

Me Frendiellä puhumme paljon yhdestä työhyvinvoinnin osa-alueesta, joka jää edelleen yllättävän helposti liikunnan, työterveyden ja mielenterveyden varjoon: Miten työntekijä voi sosiaalisesti?

Epassin tuore Suuri henkilöstöetututkimus 2026 vahvistaa sitä, mitä olemme nähneet omassa työssämme jo pitkään. Työntekijät eivät odota työnantajalta vain palkkaa ja perinteisiä etuja. He odottavat työnantajan aidosti panostavan heidän hyvinvointiinsa.

Sillä on vaikutusta myös siihen, mihin työpaikkaan mennään ja missä halutaan pysyä.

59 % valitsee hyvinvointiin panostavan työnantajan

Epassin tutkimuksen mukaan 59 % suomalaisista työntekijöistä sitoutuu todennäköisemmin työnantajaan, joka panostaa heidän hyvinvointiinsa pelkän palkankorotuksen sijaan. Osuus on kasvanut kolmessa vuodessa peräti 15 %. 

Nuoremmille työntekijöille henkilöstöedut ovat vielä merkityksellisempiä: 56 % Z-sukupolven edustajista voisi kieltäytyä työtarjouksesta, jos etupaketti on liian heikko. Vuonna 2024 näin ajatteli vain 37 %.

Mitä tulevaisuuden työntekijät odottavat työsuhde-eduilta? Frendie kehittää palveluaan kuuntelemalla nuoria aikuisia. Kuvassa Meijän Lukion ja Frendien pilottiin osallistuneita lukiolaisia.

Tämä kannattaa HR:ssä pysähtyä hetkeksi miettimään. Hyvinvoinnista on tullut osa työnantajan kilpailukykyä.

Mitä hyvinvointi vuonna 2026 tarkoittaa?

Epassin tutkimuksessa työntekijöiden arvostetuimpien etujen kärjessä ovat:

• hyvinvointietu 39 %

• liikuntaetu 38 %

• työterveys 37 %

• kulttuurietu 37 %

Työnantajien TOP 5 -prioriteettien ensimmäisenä on puolestaan henkinen hyvinvointi. Samalla HR:n tulevien vuosien tärkeimmiksi strategisiksi kysymyksiksi nousevat osaajien houkutteleminen ja sitouttaminen, osaamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin tukeminen ja loppuunpalamisen ehkäiseminen.

Meidän mielestämme tästä kokonaisuudesta puuttuu edelleen yksi olennainen pala: Sosiaalinen hyvinvointi.

Ihminen voi liikkua, syödä hyvin, saada hyvää palkkaa ja käyttää työterveyttä – ja silti olla yksinäinen. Hän voi myös istua joka päivä täydessä toimistossa ja kokea, ettei kuulu joukkoon. Tätä me olemme Frendiellä yrittäneet ratkaista ja ratkaistaankin jo.

Tulevaisuuden halutuin työnantaja osaa tukea sosiaalista hyvinvointia. Barona on yksi Frendien edelläkävijäasiakkaista, joka on rohkeasti lähtenyt rakentamaan työelämää, jossa yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kuvassa Baronan HR:n Tia Nyman.

Frendie ratkaisuna sosiaaliseen hyvinvointiin

Frendie on rakennettu auttamaan ihmisiä löytämään uusia sosiaalisia suhteita, yhteisöjä ja aitoja kohtaamisia. Nyt meillä on myös dataa siitä, että sillä voidaan saada aikaan muutosta.

Frendien käyttäjäkyselyssä:

• 63,4 % on löytänyt Frendien kautta uusia ystäviä tai tuttavia.

• Koettu yksinäisyys laski keskimäärin 24 %

• Vahvaa yksinäisyyttä kokevien osuus laski suhteellisesti noin 40 %

• Niiden käyttäjien osuus, jotka eivät kokeneet yksinäisyyttä tai kokivat sitä vain vähän, kasvoi noin 90 %

Nämä ovat meille ehkä tärkeimpiä lukuja koko palvelussa. Ne kertovat siitä, että sosiaalinen hyvinvointi ei ole vain abstrakti HR-termi. Siihen voidaan konkreettisesti vaikuttaa.

Seuraava tärkeä kysymys HR:lle: mittaatteko sosiaalista hyvinvointia?

Työpaikoilla mitataan jo sairauspoissaoloja, eNPS:ää, henkilöstötyytyväisyyttä, työkykyä ja engagementia.

Mutta kuinka moni organisaatio pystyy vastaamaan: Kuinka moni työntekijöistämme kokee yksinäisyyttä? Kuinka moni kokee kuuluvansa yhteisöön? Onko ihmisillä riittävästi sosiaalista tukea? Ja kehittyykö sosiaalinen hyvinvointi parempaan vai huonompaan suuntaan?

Tämän vuoksi Frendien seuraava merkittävä kehityskohde on Frendie Social Wellbeing Index. Haluamme tehdä sosiaalisesta hyvinvoinnista näkyvää samalla tavalla kuin muitakin työhyvinvoinnin osa-alueita jo mitataan.

Henkilöstöetu 2.0?

Epassin tutkimuksen ehkä tärkein viesti on lopulta yksinkertainen: etujen osuvuus ratkaisee enemmän kuin niiden määrä.

Me Frendiellä uskomme, että tulevaisuuden henkilöstöetu voi olla myös mahdollisuus löytää ihmisiä, kuulua johonkin ja voida sosiaalisesti paremmin. Ja vuonna 2026 sen pitäisi olla jo ihan yhtä relevantti kysymys HR:lle kuin liikunta, työterveys ja mielenterveys.

*Epassi-luvut: Suuri henkilöstöetututkimus 2026. Suomen aineisto: 1 000 työntekijää ja 450 työnantajan edustajaa.