Miten rakennetaan turvallinen palvelu, jonka tarkoitus on yhdistää ihmisiä?
- Arla Joensuu

- 15.6.
- 4 min käytetty lukemiseen
Miten rakennetaan palvelu, jonka tavoitteena on saada ihmiset tutustumaan toisiinsa, löytämään uusia ystäviä, vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja lisäämään yhteenkuuluvuuden tunnetta – mutta samalla varmistetaan, että ympäristö on turvallinen kaikille käyttäjille?
Se ei ole ihan helppo tehtävä. Oikeastaan kyseessä on yksi digitaalisen ajan vaikeimmista kysymyksistä. Moni ajattelee turvallisuutta ensimmäisenä tietoturvana, salasanoina, palvelimina tai GDPR:nä.Ne ovat tärkeitä. Mutta yhteisöllisyyttä rakentavassa palvelussa turvallisuus on paljon enemmän. Turvallisuus on luottamusta. Turvallisuus on toimintakulttuuria. Turvallisuus on kykyä ymmärtää ihmisiä. Turvallisuus on vastuullista teknologiaa. Ja lopulta turvallisuus on kykyä luoda ympäristö, jossa ihmiset uskaltavat kohdata toisensa.
Frendien tehtävänä on yhdistää ihmisiä. Samalla meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että kohtaamiset tapahtuvat mahdollisimman turvallisesti sekä digitaalisesti että kasvokkain.
Vuosien aikana olemme saaneet nähdä tuhansia onnistuneita kohtaamisia. Olemme kuulleet tarinoita uusista ystävyyksistä, harrastuskavereista, yhteisistä tapahtumista, kahvihetkistä, vertaistuesta ja yhteyksistä, jotka ovat jatkuneet vuosien ajan.
Juuri näissä hetkissä piilee myös turvallisuuden syvin merkitys. Ihminen, joka löytää paikkansa yhteisössä, voi paremmin. Ihminen, joka kokee kuuluvansa joukkoon, voi paremmin. Ihminen, joka ei jää yksin, voi paremmin. Siksi turvallisuutta ei voi erottaa yhteisöllisyydestä. Ne rakentavat toisiaan.
Turvallisuus ei synny yhdestä ominaisuudesta
Kevään aikana olemme kehittäneet Frendie PRO:n turvallisuuskarttaa, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi ne rakenteet, toimintamallit ja vastuut, joiden varaan turvallinen yhteisö rakennetaan. Turvallisuuskartta kuvaa muun muassa riskienhallintaa, käyttäjähallintaa, moderointia, ilmoitusprosesseja, dokumentointia, kriisitilanteiden toimintamalleja sekä jatkuvaa kehittämistä.

Samalla olemme huomanneet jotain olennaista. Turvallisuus ei synny yhdestä ominaisuudesta. Se syntyy kokonaisuudesta. Se syntyy teknologiasta, toimintamalleista, dokumentoinnista, kumppanuuksista, arvoista, käyttäjistä ja jatkuvasta oppimisesta.
Turvallisuus syntyy siitä, että ongelmatilanteisiin on varauduttu ennen kuin niitä tapahtuu. Ja siitä, että ihmiset tietävät, mitä tapahtuu, jos niitä tapahtuu.
Turvallisuus syntyy myös toimivasta palvelusta
Yksi aliarvostetuimmista turvallisuuden mittareista on palvelun toimivuus. Kuinka paljon käyttäjät luottavat palveluun? Kuinka nopeasti he ottavat yhteyttä ylläpitoon? Kuinka avoimesti he kertovat ongelmista? Meille turvallisuus näkyy arjessa esimerkiksi siinä, että käyttäjät ilmoittavat kirjautumisongelmista, teknisistä häiriöistä tai epäasialliseksi kokemastaan käytöksestä.
Jos joku käyttäytyy sovelluksessa oudosti. Jos profiilissa on huolta herättävää sisältöä. Jos jokin tuntuu väärältä. Tieto tulee usein nopeasti ylläpidolle. Tulee välitöntä reaktiota ja ihmiset suorastaan tulevat linjoja pitkin. Tämä kertoo luottamuksesta. Käyttäjät uskovat, että heidän palautteensa kuullaan ja että yhteisöstä välitetään.
Turvallisuus on myös dataa
Digitaalisen yhteisön turvallisuutta voidaan arvioida myös sen perusteella, mitä yhteisössä tapahtuu. Kuinka paljon uusia käyttäjiä liittyy mukaan? Kuinka moni palaa takaisin? Kuinka paljon uusia yhteyksiä syntyy? Kuinka moni vastaa ystäväkutsuihin? Millaisia keskusteluja käydään? Millaiset ihmiset löytävät toisensa?
Vuoden aikana Frendiessä kirjattiin yli 2,1 miljoonaa tapahtumaa. Palvelussa tehtiin yli 16 000 ensimmäistä avausta, uusia käyttäjiä liittyi keskimäärin 47 päivässä ja yli 2 000 käyttäjää palasi palveluun viikoittain. Keskimääräinen käyttöaika oli noin 1,5 tuntia kuukaudessa käyttäjää kohden.
Turvallisuuden tärkein mittari: syntyykö aitoja yhteyksiä?
Lopulta turvallisen yhteisön tärkein mittari ei ole se, kuinka monta käyttäjää palvelussa on. Vaan mitä heidän välilleen syntyy.
Vaikuttavuusmittauksissa:
59,5 % käyttäjistä kertoi löytäneensä uusia ystäviä
71,4 % oli tavannut uusia ihmisiä kasvokkain
50,8 % oli tavannut samoja ihmisiä useita kertoja
Ystävyyssuhteiden osalta:
8,6 % löysi yli kolme uutta ystävää
24,7 % löysi 2–3 ystävää
25,8 % löysi yhden uuden ystävän
Kun käyttäjiltä kysyttiin, kuinka paljon Frendie on lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta heidän arjessaan, yli puolet koki vaikutuksen vähintään kohtalaiseksi:
6,9 % erittäin suuri vaikutus
15,3 % suuri vaikutus
30,6 % kohtalainen vaikutus
Nämä luvut kertovat jotain olennaista. Turvallisuus ei ole vain riskien vähentämistä. Turvallisuus on myös positiivisten asioiden mahdollistamista.
Turvallisuutta on myös kyky tavoittaa ne, jotka jäävät helposti ulkopuolelle
Kevään 2026 lukiopilotissa yksi kiinnostavimmista havainnoista oli, että 61 prosenttia käyttäjistä oli poikia. Tämä on merkittävä havainto. Nuoret pojat ovat usein yksi vaikeimmin tavoitettavista kohderyhmistä hyvinvointi- ja yhteisöllisyyspalveluissa. Samalla tiedämme, että juuri tässä ryhmässä yksinäisyyden kokemukset voivat jäädä helposti näkymättömiin.
Se, että pojat ottivat palvelun käyttöön, rakensivat profiileja ja etsivät aktiivisesti uusia kontakteja, kertoo meille jotain tärkeää. Tarve yhteyksille on olemassa. Turvallisuutta on myös kyky tavoittaa ne ihmiset, jotka muuten saattaisivat jäädä yhteisöjen ulkopuolelle.
Turvallisuus syntyy yhteistyössä
Ehkä tärkein oppi vuosien varrella on ollut tämä: Turvallisuutta ei rakenneta yksin. Jokainen asiakas, pilotti, käyttöönotto, lanseeraus ja kumppanuus opettaa meille jotain uutta. Miten opiskelijat käyttävät palvelua? Miten työyhteisöt toimivat? Millaisia huolia henkilöstöhallinnolla on? Miten nuoret rakentavat luottamusta? Mitä turvallisuus tarkoittaa erilaisissa ympäristöissä?
Yhteistyö asiakkaiden, oppilaitosten, työyhteisöjen, tutkijoiden, hyvinvoinnin ammattilaisten ja käyttäjien kanssa auttaa meitä ymmärtämään paremmin todellista arkea. Sitä todellisuutta, jossa ihmiset elävät. Ja juuri siinä todellisuudessa myös turvallisuus syntyy. Siksi kumppaneiden valinta on yksi tärkeimmistä turvallisuuspäätöksistä, joita voimme tehdä.
Turvallisuus on myös arvovalinta
Digitaalisen turvallisuuden keskusteluissa puhutaan paljon teknologiasta. Yhtä tärkeää on kuitenkin kysyä: Missä tieto syntyy? Missä sitä säilytetään? Kuka siitä vastaa? Millaisia arvoja palvelu edustaa? Frendie on suomalainen palvelu. Kehitys, toiminta ja päätöksenteko tapahtuvat Suomessa.
Toimintaamme ohjaavat sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyys, vastuullinen teknologian käyttö sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiset periaatteet. Kun teknologiaa rakennetaan ihmiset edellä eikä pelkästään algoritmit edellä, syntyy turvallisuutta, joka näkyy käyttäjien arjessa asti.
Turvallisuus ei ole este kohtaamisille
Turvallisuustyö ei koskaan valmistu. Siksi kehitämme jatkuvasti auditointeja, moderointia, dokumentointia, riskienhallintaa, turvallisten aikuisten toimintamalleja sekä yhteisöjen tukemista. Samalla muistutamme itseämme muutamasta asiasta: Yksinäisyys. Ulkopuolisuuden tunne. Yhteisöjen heikkeneminen. Ne ovat myös (kansallisia) turvallisuuskysymyksiä. Siksi tavoitteemme ei ole rakentaa vain turvallista sovellusta.
Tavoitteemme on rakentaa turvallinen ympäristö, jossa ihmiset uskaltavat kohdata toisensa, löytää uusia ystäviä ja kokea kuuluvansa johonkin. Koska parhaimmillaan turvallisuus ei ole este uusille kohtaamisille. Se on niiden mahdollistaja.
Kirjoittaja on Frendien perustaja.








