Miten tekoälyä pitäisi hyödyntää palvelussa, jonka tärkein tavoite on saada ihmiset pois ruudun äärestä kohtaamaan toisensa?

Kehitämme Suomessa Frendien tuoteperhettä pitkälle tulevaisuuteen. Maksuttoman Frendie- palvelun rinnalla meillä on työyhteisöille suunnattu Frendie WORK sekä oppilaitosten, kaupunkien ja muiden yhteisöjen käyttöön rakennettu Frendie PRO.

Juuri nyt suunnittelemme palveluidemme teknistä kehityspolkua ja tutkimme muun muassa tekoälyn mahdollisuuksia osana käyttäjän aktivointipolkua. Kehitystyössä seuraamme jatkuvasti tutkimusta ja kuuntelemme herkällä korvalla Frendien käyttäjiä ja asiakkaita.

Olemme saaneet paljon positiivista palautetta siitä, että PRO- ja WORK-palveluissa käyttäjää tukee oikea ihminen. Esimerkiksi kaupungin tarjotessa Frendie PROta asukkailleen yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn palvelun admin ei ole kasvoton algoritmi tai tekoäly, vaan ihminen, joka voi aktivoida, auttaa ja rohkaista mukaan.

Siksi oli erityisen kiinnostavaa lukea tuoretta lääketieteen opiskelijoita käsittelevää tutkimusta keskustelutekoälyn käytöstä.

Sudanissa toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui 2 507 lääketieteen opiskelijaa:

• 41,9 % käytti keskustelevaa tekoälyä päivittäin

• 22,2 % käytti sitä seuran saamiseen

• 23,1 % käytti sitä stressin tai yksinäisyyden käsittelemiseen

• 65 % raportoi kohtalaista tai voimakasta yksinäisyyttä.

Tuloksia pitää tulkita varovasti. Kyseessä oli poikkileikkaustutkimus, joten se ei kerro, helpottiko tekoäly yksinäisyyttä vai käyttivätkö yksinäisemmät opiskelijat sitä muita enemmän. Myös tutkimuksen toimintaympäristö eroaa Suomesta.

Tutkimus nostaa silti esiin tärkeän kysymyksen: rakennammeko tekoälystä ihmiskontaktin korviketta vai välinettä, joka auttaa ihmistä löytämään toisen ihmisen?

Frendien suunta on jälkimmäinen.

Tekoäly voisi tulevaisuudessa auttaa käyttäjää esimerkiksi:

• löytämään itselleen sopivan ihmisen, yhteisön tai tapahtuman

• ottamaan ensimmäisen askeleen ja aloittamaan keskustelun

• madaltamaan kynnystä lähteä mukaan

• etenemään turvallisesti kohti kasvokkaista kohtaamista.

Tavoitteemme ei ole kasvattaa ruutuaikaa, vaan saada aikaan oikeita kohtaamisia. Frendien käyttäjäkyselyssä 59,5 % vastaajista kertoi löytäneensä palvelusta uusia ystäviä ja 71,4 % tavanneensa Frendien kautta löytämiään ihmisiä myös kasvotusten.

Sama keskustelu liittyy vahvasti etä- ja hybridityöhön. Suomessa väitellään nyt siitä, onko etätyö saavutettu etu vai pitäisikö työntekijöitä kutsua enemmän toimistolle. Työnantajat perustelevat läsnäoloa muun muassa yhteisöllisyydellä, hiljaisen tiedon siirtymisellä ja sillä, että uuden oppiminen on usein tehokkaampaa yhdessä.

Kaikki yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny määräämällä ihmiset samaan rakennukseen. Kaikille toimistolle tuleminen, keskustelun aloittaminen tai uuteen ryhmään liittyminen ei ole helppoa.

Frendie WORK ja opiskelijoille suunnatut ratkaisut voivat toimia juuri tässä välimaastossa. Ne tukevat monipaikkaisten työ- ja oppimisympäristöjen yhteisöllisyyttä, auttavat rakentamaan tulevaisuuden tärkeitä verkostoja ja tarjoavat matalamman kynnyksen ensimmäiseen kontaktiin silloin, kun rohkeus tai sosiaaliset taidot eivät vielä kanna kasvokkaiseen kohtaamiseen asti.

Teknologia voi avata oven. Ihmisen tehtävä on kulkea siitä toisen ihmisen luo.

Miten teidän työ- tai opiskeluyhteisössänne kannustetaan ihmisiä kohtaamaan – myös niitä, joille mukaan lähteminen ei tapahdu itsestään?

Tutkimus: Conversational AI chatbots: a double-edged sword for mental health and social well-being among medical students, BMC Medical Education, 3.9.2026. Viitattu 22.9.2026.