Yhteys muihin ihmisiin – miksi sosiaalinen hyvinvointi on työelämässä elintärkeää
- Emilia Vuorisalmi
- 25.3.
- 3 min käytetty lukemiseen
Kirjoittanut: Emilia Vuorisalmi, lääkäri & hyvinvointivaikuttaja
Olemme tottuneet puhumaan työhyvinvoinnista fyysisenä jaksamisena ja henkisenä palautumisena, mutta usein unohdamme yhden perustavanlaatuisen ulottuvuuden: sosiaalisen hyvinvoinnin. Se, kuinka yhteydessä tunnemme olevamme muihin, vaikuttaa suoraan siihen, miten jaksamme, suoriudumme ja jopa siihen, kuinka kauan elämme. Sosiaalinen hyvinvointi ei pitäisi olla vain harvojen luksusta – se on perustarve meille kaikille.
Yksinäisyys on ilmiö, jota moni kantaa mukanaan kuin näkymätöntä reppua. Se ei katso kalenteria, tittelitasoa tai sosiaalisten tilanteiden määrää. Se on tunne, joka voi yllättää keskellä vilkasta toimistopäivää tai Teams-kokouksen jälkeen, kun läppärin kansi sulkeutuu. Yksinäisyyden ydin ei ole siinä, kuinka monta ihmistä meillä on ympärillämme, vaan siinä, kuinka yhteydessä tunnemme olevamme heihin.
Jokaisella meistä on kokemus, miltä yksinäisyys tuntuu. Se ei tunnu hyvältä, se satuttaa.
Meidät on evoluution saatossa viritetty etsimään yhteyttä. Jo esihistoriallisina aikoina selviytyminen oli kiinni ryhmään kuulumisesta. Yksin jääminen merkitsi vaaraa – ja aivomme muistavat sen edelleen. Siksi yksinäisyys ei ole vain tunne, vaan myös fyysinen tila: se laukaisee kehossamme stressireaktioita, lisää kortisolia ja virittää meidät hälytystilaan. Pitkittyessään tämä tila ei vain väsyttää mieltämme, vaan kuluttaa koko kehoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yksinäisyyden aiheuttamat terveysriskit voivat olla jopa suuremmat kuin tupakointi tai liikkumattomuus. Uni häiriintyy, vastustuskyky heikkenee ja jopa syöpien ennusteet huononevat, jos sosiaalinen tuki puuttuu. Jokaisella meistä on kokemus, miltä yksinäisyys tuntuu. Se ei tunnu hyvältä, se satuttaa.
Työelämässä sosiaalinen hyvinvointi näkyy ja tuntuu monin tavoin. Se rakentaa luottamusta tiimien välillä, luo tilaa luovuudelle ja lisää kokemusta työn merkityksellisyydestä. Toisaalta, jos ihminen kokee itsensä ulkopuoliseksi, hänen kykynsä palautua stressistä heikentyy ja työ muuttuu pelkäksi selviytymistaisteluksi. Siksi on elintärkeää, että myös työyhteisöissä rakennetaan yhteyttä tietoisesti – ei vain juhlapuheiden tasolla, vaan arkisilla teoilla.
Ehkä järjestät pienen after work -hetken, kutsut kahville tai osallistut tapahtumaan, vaikka epäröisit. Usein suurin muutos tapahtuu juuri silloin, kun uskallamme ottaa sen ensimmäisen askeleen.
Frendie on yksi esimerkki siitä, miten työyhteisö voi tarttua tähän haasteeseen käytännönläheisesti ja inhimillisesti. Se tarjoaa keinoja, joilla sosiaalista hyvinvointia voidaan vahvistaa matalalla kynnyksellä. Jos ajatus yhteyden luomisesta tuntuu vaikealta, se on täysin inhimillistä. Meille ei ole opetettu, kuinka rakentaa uusia yhteyksiä työarjen keskellä. Siksi tarvitaan työkaluja, jotka tekevät aloitteen helpoksi. Frendiessä se voi tarkoittaa vaikka sitä, että lähetät kaverikutsun kollegalle, joka vaikuttaa etäiseltä, tai vastaat rohkeasti kutsuun, jonka olet saanut.
Ehkä järjestät pienen after work -hetken, kutsut kahville tai osallistut tapahtumaan, vaikka epäröisit. Usein suurin muutos tapahtuu juuri silloin, kun uskallamme ottaa sen ensimmäisen askeleen.
Jos mitään ei tehdä, yksinäisyys hiipii osaksi arkea ja muuttaa työyhteisön dynamiikkaa. Se saa ihmiset vetäytymään, luottamus heikkenee ja ilmapiiri kovenee. Tällöin työpaikasta katoaa jotain olennaista – se inhimillinen lämpö, joka saa meidät tuntemaan kuuluvamme joukkoon. Ja juuri tuo tunne, kuuluminen, on yksi vahvimmista suojatekijöistä mielenterveyden ja jaksamisen kannalta. Sitä kannattaa vaalia, työntekijänä, työnantajana, ihan kaikissa rooleissa.
Meidän on siis kysyttävä itseltämme ja toisiltamme: missä menee yhteyden raja? Miten voisimme rakentaa työpäivien lomaan pieniä kohtaamisen hetkiä? Miten uskallamme olla ihmisinä toisillemme myös työn roolien ulkopuolella?
Meitä ei ole tehty olemaan yksin. Olemme täällä toisiamme varten. Ja se on suurin voimavara, jonka työelämä voi meille tarjota.
Yhteys syntyy harvoin itsestään. Se rakentuu läsnäolosta, kuulluksi tulemisesta ja halusta ottaa askel kohti toista. Tähän kaikkeen meillä on mahdollisuus – joka päivä. Ja ehkä juuri tänään voit sinä olla se, joka avaa oven yhteydelle.
Meitä ei ole tehty olemaan yksin. Olemme täällä toisiamme varten. Ja se on suurin voimavara, jonka työelämä voi meille tarjota.
— Emilia💛
